Kun TUTO Volleyn kaksikko Roope Keskinen ja Lauri Lehtonen valmistautuvat torjumaan vastustajan hyökkäyksen, kannattaa virittää kamera valmiiksi. Todennäköisesti on tulossa ottelun parhaat tuuletukset.
Keskinen on joukkueen tärkeä hengenluoja ja lupsakka savolainen Lehtonen sopii hyvähenkiseen turkulaisjoukkueeseen kuin nenä päähän. Saman on huomannut myös joukkueen päävalmentaja Jani Niskakangas.
– Lehtonen on Keskisen kanssa luonteeltaan samanlaisia eli antavat omalla olemuksellaan paljon joukkueelleen.
TUTO Volley teki Lehtosen kanssa jatkosopimuksen kaudelle 2024-2025.
– Lehtonen pelasi tasaisen vahvan kauden. Hän on ollut jo useampana vuonna keskitorjujien eliittiä, mutta nyt myös hyökkäyspelaaminen kehittyi. Etenkin loppukaudella pudotuspeleissä näki, miten Lauri nautti jokaisesta hetkestä, toteaa Niskakangas.
Rantasalmi on pieni kunta Saimaan rannalla Etelä-Savossa. Paikkakunta tunnetaan kahdesta veijarista ja heidän seikkailuistaan. Varttuneempi väki muistaa hyvin Pekka Lipposen ja Kalle Kustaa Korkin. Niin ja, savolaisen Esa Pakarisen tähdittämä kohelluselokuva Rantasalmen sulttaani on ainakin nimenä klassikko.
Rantasalmi on myös vuonna 1998 syntyneen Lauri Lehtosen syntymäpaikkakunta. Edellä kerrotut hahmot ehkä selittävät Rantasenkin savolaisen luonteenlaadun. Kysytään Laurilta.
Onko savolainen lupsakkuus päälle liimattua?
– Kyllä sitä löytyy. Ihan jo omista vanhemmistanikin. Pystyn tunnistamaan sen myös itsestäni. Siihen on kotona kasvatettu. Pitää löytyä pilkettä silmäkulmasta. Ei lentopallokaan ole maailman tärkein asia. Elämässä on muutakin.
Äkkiseltään Rantasalmea ja huippulentopalloa on vaikea yhdistää toisiinsa. Poikkeuksiakin löytyy. Eräs on Jukka Lehtonen, maailmaa kiertänyt maajoukkuemies ja Rantasalmen Urheilijoiden kasvatti.
– Jukka on serkkuni samalta kylältä. Samoin on hänen veljensä Rantasalmen Urheilijoiden puheenjohtaja ja liigatuomari Jouni Lehtonen. Jukan pelaamista olen seurannut ihan pikkupojasta alkaen.
Lauri on niitä pelaajia, jonka taustalla on monipuolinen urheilun harrastaminen. Itse asiassa lentopalloon panostaminen tapahtui myöhään.
– Vähän kaikkia harrastin, kunnes isä sanoi, että ajanpuutteen takia jotain pitää jättää poiskin. Pelasin jalkapalloa aina 16-vuotiaaksi asti ja vasta sen jälkeen aloitin lentopallon. Lähdin Kouvolaan opiskelemaan ja pelasin samalla Kouvolan Lentopalloilijoissa kakkossarjaa. Sen jälkeen siirryin muutamaksi vuodeksi Karhulan Veikkoihin ja sieltä Mestaruusliigan Vantaan Ducksiin.
Laurin kehitys on ollut nopea. Siitä todisteena on kutsu maajoukkueleirille.
– Leirillä tukka lähti maajoukkueen perinteiden mukaisesti, mutta onhan se hieno asia nuorelle pelaajalle, kun saa kutsun. Antaa entistä enemmän intoa, kun huomaa pärjäävänsä Suomessa.
Lehtosen pituus 192 senttiä on keskipelaajalle maltillinen lukema. Silti hän on ollut usein torjuntatilastoissa kärkipaikoilla.
– Moni keskitorjuja on pidempi, mutta kompensoin puuttuvat sentit hyvällä fysiikalla, nopeilla jaloilla ja hyvällä pelinluvulla. Lähtö keskeltä laitaan onnistuu räjähtävästi.
Miksi halusit jatkaa Turussa?
– Jo viime kaudella oli mukava pelata Turussa, kaikki pelaajat olivat samanhenkisiä. Pudotuspeleissä pystyimme näyttämään, mitä kaikkea osaamme. Paljon samoja ukkoja jatkaa ja saamme hyviä vahvistuksia. TUTO saa tasokkaan joukkueen ensi kaudeksi. Mitalia lähdemme hakemaan.
Mikä on urasi toistaiseksi hienoin hetki?
– Pääsy välieriin Savo Volleyta vastaan keväällä 2021, kun Ducks oli pudottanut Hurrikaanin puolivälierissä. Joonas Jokela oli Ducksin hakkurina. Itse otin ratkaisevassa ottelussa Hurrikaania vastaan viimeisen torjunnan.
Mikä on pahin pettymys?
– Samainen kevät 2021, kun hävisimme niukasti välierissä Savolle. Ducksin finaalipaikka oli lähellä. Hävisimme vielä pronssipelin Kokkolan Tiikereille.
Onko sinulla ollut lentopallossa esikuva?
– Omat vanhemmat ovat olleet hyviä esikuvia, mutta urheilussa Lehtosen Jukkaa tuli seurattua. Lähdimme kerran Rovaniemelle asti katsomaan Jukan finaaliottelua.
Kerro mitä me muut emme vielä tiedä sinusta.
– Tulen suurperheestä, sillä minulla on kahdeksan sisarusta. Veljieni kanssa olen saanut lapsena paljon kilpailla. Piti aina mitata, kuka meistä on paras. Tykkään tehdä töitä lasten kanssa. Nytkin olen ohjaajana alakouluikäisten iltapäiväkerhossa. Omassa arvomaailmassani lentopallo ja urheilu eivät ole edes kolmen tärkeimmän asian joukossa. Muun muassa perhe ja terveys menevät kirkkaasti edelle. Sieltähän kasvatuksesta kaikki lähtee. Kun on kasvanut suurperheessä, on oppinut ottamaan muutkin huomioon.
Mitkä ovat tulevaisuuden tavoitteesi lentopallossa?
– Voittaa Suomen mestaruus. Ulkomaat kiinnostavat paljon. Lentopalloa haluan pelata vielä pitkään ammatikseni.
Kuva ja teksti: Jälkipeli.net
