Skip to main content
Uutiset

Ikitaistelija Aatu Kulmala uskaltaa laittaa kroppansa likoon – TUTO Volley teki jatkosopimuksen

By 15.5.2024No Comments

Useampi kausi Mestaruusliigassa, mutta peliminuutit ovat jääneet vähiin. Silti liberona pelaava 184-senttinen Aatu Kulmala on tärkeä palanen turkulaisjoukkuetta myös ensi kaudella. TUTO Volley teki Kulmalan kanssa jatkosopimuksen kaudelle 2024-2025.

Joukkueen päävalmentaja Jani Niskakangas tietää tarkasti, mitä joukkue saa ikitaistelija Kulmalan myötä.

– Aatu on työmoraaliltaan esimerkillinen. Antaa jokaisessa treeneissä kaikkensa. Hän ei liberon roolissa hätkähdä kolmen metrin viivalla, kun vastustaja iskee palloa lujaa suoraan päin. Moni arempi kääntää kylkeään. Kulmalalla on niin kova taistelutahto pelaamiseen.

– Viime kaudella oli jo useampi ottelu, missä Aatu pelasi liberona päävastuussa. Toinen liberoistamme Ville Sihvonen pelasi vastaanottavana liberona ja Aatu oli usein puolustavassa roolissa. Roolijako tarjoaa hyviä vaihtoehtoja pelaamiseen.

Sihvonen siirtyy ensi kaudeksi Raision Loimun vahvuuteen.

– Todennäköisesti ensi kaudella jatketaan kahden liberon taktiikalla, koska se antaa mahdollisuuden reagoida pelin aikanakin. Kaksi tasokasta liberoa on tärkeää myös harjoitusten laadun kannalta.

23-vuotias Aatu Kulmala pelasi juniorivuosina Loimussa, samoin kuin hänen kaksoisveljensä, kymmenen minuuttia nuorempi ”pikkuveli” Eetu Kulmala. Vielä muutama kausi sitten veljespari edusti juniori-ikäisenä 1-sarjassa pelannutta TUTO Volleyta. Sieltä molemmat siirtyivät takaisin Loimuun, josta Eetu jatkoi Vantaan Ducksiin ja Aatu palasi takaisin tuttuun turkulaisseuraan.

Omena ei pudonnut kauas Kulmalan perheessä. Perheen kaksoispojat aloittivat lentopallon harrastamisen jo 7-vuotiaana isänsä Ari-Heikki Kulmalan innoittamana.

Isä Kulmala on tuttu kasvo lentopalloihmisille. Tilastoguru on ollut tietokoneineen kentän päädyssä niin maaotteluissa kuin eri seurojenkin apuna. Isä Kulmala siirtyi viimeksi Loimusta TUTO Volleyn tilastomieheksi.

Poikien ensimmäinen seura oli LTU, Littoisten Työväen Urheilijat. Urheilusta kiinnostuneiden veljesten lajivalikoimaan kuuluivat myös jääkiekko ja jalkapallo.

– Lentiskoulusta Littoisista aloitettiin. C-juniori-ikäisenä siirryimme Loimuun, kun Littoisissa ei ollut riittävästi pelaajia.

Miksi halusit tehdä jatkosopimuksen Tuton kanssa?

– Ensi kaudeksi on tulossa joukkue, millaista en etukäteen osannut odottaa – etenkin, kun uhkana oli vielä keväällä koko toiminnan lopettaminen. Heti, kun tuli tieto, että homma jatkuu, ilmoitin kiinnostukseni. Olin erittäin tyytyväinen siihen, miten Niskakangas vei valmentajana viime kaudella joukkuetta eteenpäin. Haluan jatkossakin tehdä hänen kanssaan yhteistyötä.

Taistelija Kulmalan puolustuspelityyli näyttää rohkealta. Aatu laittaa aina itsensä sataprosenttisesti peliin.

– Itsesuojeluvaistoni saattaa välillä unohtua. Useamman kerran pallo on tullut päähäni. Buranalla siitä on selvinnyt. Tykkään, kun saan laittaa kroppaani likoon. Se on se osa-alue, millä voin tuoda näyttävyyttä peliin.

Liberon rooli on joukkueelle äärimmäisen tärkeä, mutta harvoin hänet valitaan ottelun parhaaksi. Pisteitä tekevä hakkuri vie raadin huomion.

– Kaikki lähtee kuitenkin siitä, että pallo saadaan hyvin passarin käteen. Libero voi olla joukkueen hengenluoja aina harjoituksia myöten. Omalla toiminnallaan voi haastaa muutkin tekemään hyviä suorituksia. Joukkuekaverit arvostavat liberon roolia.

TUTO Volleyn aika 1-sarjassa jätti mukavan muiston.

– Se oli hieno kokemus itselleni. Joukkue oli erittäin kokenut. Mukana oli pelaajia, joita olin seurannut liigassa. Juniorina sain opetella, miten miesten pelejä pelataan. Pelitempo ja treenien taso olivat paljon kovempia kuin mihin olin tottunut.

Oliko päätös siirtyä Loimusta muualle Eetun kanssa yhteinen ajatus?

– Molemmilla tuli pelattua neljä vuotta putkeen Loimussa. Mietimme jotain uutta vaihtoehtoa. Itse halusin palata Tutoon. Eetu lähti Vantaalle. Vastakkain samaan aikaan emme ole vielä olleet kentällä.

Mikä on urasi toistaiseksi hienoin hetki?

– Vaikka viime kauden loppu oli tosi hieno, niin paras muisto on toistaiseksi Loimun ottelut Akaata vastaan välierissä, vaikka lopulta hävisimme.

Mikä on pahin pettymys?

– Samaisen kevään pronssin häviäminen Savolle.

Onko sinulla ollut lentopallossa esikuva?

– Niitä on ollut monia. Aina olen tykännyt seurata passaripelaamista, mitä paikkaa olen itsekin nuorena pelannut. Olen seurannut esimerkiksi amerikkalaista passari Micah Christensonia ja myös ranskalaista libero Jenia Grebennikovia. Kotimaisista olen nuorena katsonut ylöspäin Jesse Mäntylää.

Kerro mitä me muut emme vielä tiedä sinusta.

– Kesällä haluan urheilla ulkona. Harrastan mielelläni frisbeegolfia.

Mitkä ovat tulevaisuuden tavoitteesi lentopallossa?

– Lähivuoden tavoite on tehdä läpimurto kotimaan liigassa. Toinen haave on päästä vuodeksi ulkomaille ja nähdä, millaista elämä olisi muualla, vieraassa maassa. Tavoite on, että olisin siellä vahvistus eikä vain olla täytepelaaja. Kovat sarjat, kuten Puola tai Italia, on kaukainen haave, mutta esimerkiksi Espanja, Saksa tai Ranska olisivat kiinnostavia vaihtoehtoja. Olisi myös hienoa päästä pelaamaan europelejä.

 

Kuva ja teksti: Jälkipeli.net